keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Tuhannen euron tanssit


Vanhojen tanssit ovat lukion suurimpia juhlia. Ennen vanhaan tansseja varten kaivettiin isovanhempien vaatekaapeista oikeasti vanhoja vaatteita, mutta nykyään meininki muistuttaa amerikkalaisten kimaltelevia high school -tanssiaisia. Kipinä jutun tekemiseen syntyi omista edessä häämöttävistä tansseista.

Jutun tekemisessä vaikeinta oli sopivien haastateltavien löytäminen. Juttua varten tarvitsin jonkun, joka käyttäisi ihan tuhottomasti rahaa tanssiaisiin ja tämän vastakohdan, eli jonkun, joka tanssisi melkein nollabudjetilla. Pitkän soittokierroksen jälkeen löysin tytön, jonka tanssibudjetti hipoi tuhatta euroa. Tansseihin paloi melkein jonkun kuukauden palkka, vaikka paketista puuttuikin monelle pakolliset limusiinit, rusketukset ja kolmen ruokalajin illallinen.

Yllättävää oli myös se, että tansseihin kuluu huomaamatta monta sataa euroa, vaikka mekko olisikin ilmainen.

Ihmiset tuntuvat useimmiten haluavan ostaa oman mekkonsa. Helsingin pukuliikkeistä mekon voi lunastaa itselleen noin 300 eurolla. Pukuliikkeissä on myös yleensä listat mihin kouluihin kyseinen mekko on jo myyty. Näin samanlaista pukua ei näe samalla tanssilattialla ja mahdollisen fiaskon ainekset ovat minimissä. Kukaan ystävistäni ei ole kuitenkaan pystynyt tyydyttävästi vastaamaan, mitä aikoo tehdä monen sadan euron mekollaan tanssiaispäivän jälkeen. Yksi haastateltavista totesikin, että paradoksaalisesti käytettyjä mekkoja ei ole kamalasti liikenteessä, vaikka monen lukiolaistytön mekko odottaakin yksinäisenä vaatekaapissa.

Pyörähtelin itse kikapon tahtiin tänä vuonna, ja oli mielenkiintoista vertailla kahden lukiolaisen tansseihin käyttämiä rahasummia. Omat vanhani olivat hektinen, mutta hauska kokemus. Muiden jännittäessä valssiaskeleitaan minä istuin Sanomatalossa ja näpyttelin kuumeisesti juttua. Mekkoni oli kaverilta lainassa - onneksi. Tanssien jälkeen olo oli helpottunut, sillä rahaa jäi muuhunkin eikä mekkoa tarvitsisi säilyttää turhaan kaapissa.

Tanssit ovat monen kuukauden harjoittelun huipentuma, mutta päivä menee yllättävän nopeasti ohi.

Melissa Heikkilä

Juttu vanhojen tansseista julkaistiin Helsingin Sanomien Kaupunki-sivuilla 19.2. Lue juttu täältä.

perjantai 19. helmikuuta 2010

Mistä kouluruoka tulee?


Jos kaupassa haluan tietää, mistä kalatiskin lahna on peräisin, se onnistuu. Koulun ruokalistassa tällaista tietoa ei kuitenkaan kerrota. Onko oppilaalla oikeus tietää mitä hän syö? Nuorten Ääni -toimituksessa minulla oli mahdollisuus tehdä aiheesta tv-juttu Ylen A-Studio-ohjelmaan.

Jutun tekeminen alkaa aina käsikirjoituksesta. Työryhmämme alkoi suunnitella tarinaa, jossa lähdetään koulun ruokalasta etsimään tietä raaka-aineiden alkulähteille. Matka alkaisi keittäjän haastattelusta ja etenisi tuotantolaitosten ja keskusliikkeiden johtajien kautta kommenttiin maatilalta.

"Mä luulisin, että ne porkkanat tulee ihan Suomesta", arvaili vaivaantunut kouluravintolan esimies Koillis-Helsingin lukiossa. Hän kehotti meitä ottamaan yhteyttä Palmiaan, joka vastaa useimpien helsinkiläisten koulujen ruuista.



Palmian ruokapalvelupäällikkö ei ensin halunnut vastata kysymyksiin, koska pelkäsi jutun mustamaalaavan kouluruokaa. Lopulta hän kuitenkin suostui haastatteluun, ja lupasi hankkia meille tiedot siitä, millaisilta tiloilta ruokien raaka-aineet tulevat.

Luvattuja tietoja ei koskaan tullut. Yhdessä sähköpostissa tosin kerrottiin perunoiden tulevan Suomesta ja punajuurten EU-alueelta. Tämä ei paljon tilavierailulle pääsyä auttanut. Miksei tietoja lupauksista huolimatta annettu? Lähdin kysymään tätä Helsingin opetusvirastosta. Haastattelu kesti tunnin, enkä saanut kysymyksiin kunnollisia vastauksia.

Kaiken tämän jälkeen nauhoilla oli monta tuntia haastattelua, mutta ei tietoa ruuan alkuperästä. Aloimme miettiä uutta käsikirjoitusta, jossa ei päädytäkään maatilalle, vaan näytetään millaiseen pyöritykseen joutuu, jos haluaa tietää, missä koulun salaatissa oleva tomaatti on kasvanut.



Leikkaamisen jälkeen valmis juttu esitettiin A-Studiossa. Vaikkei jutussa voitukaan paljastaa helsinkiläisen kouluruuan alkuperää, niin ehkä joku jutun nähneistä katsojista yrittää nyt selvittää, mistä tulevaa ruokaa hänen koulussaan syödään.

Rosa Kettumäki

Insertti esitettiin A-studiossa 13.5.2009. Voit katsoa jutun juttuarkistosta.

torstai 11. helmikuuta 2010

Autokoulujen mainokset johtavat harhaan

Autokoulut mainostavat kurssejaan netissä ja koulujen seinillä. Tarjouksia on monenlaisia ja hinnoissa eroja. Totuus kuitenkin on, ettei autokoulua aloittava voi kurssille ilmoittautuessaan kuin arvailla ajokortin hankinnan aiheuttamia kuluja: hintaan kuuluva ajo-opetus riittää vain noin puolelle, eikä ensimmäisen inssin reputtamista voi pitää kovin suurena yllätyksenä. Ajotunnit maksavat, inssistä veloitetaan tutkintomaksu ja korttiin tuleva kuvakin pitää teettää jossain. Kuinka suuret kulut autokoulu voi todella aiheuttaa?

Rosa Kettumäen toimittamassa jutussa yritetään saada selvyys siihen, miten autokoulu voi aiheuttaa melkein tuplasti mainostettua hintaa suuremman laskun. Insertti esitettiin Ylen A-Studiossa 10.2.2010.

Voit katsoa jutun arkistosta.

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Hyvä paha media

Nuorten Ääni -toimitus on näkyvästi esillä Suomen lasten ja nuorten säätiön mediakasvatusvihkossa Hyvä paha media - käyttöopas kriittiseen medialukutaitoon. Toimittajien, tutkijoiden ja nuorten kirjoittamassa oppaassa on mukana Rosa Kettumäen artikkeli, jossa kerrotaan Mistä kouluruoka tulee? -insertin tekemisestä. Jutun yhteydessä esitellään myös Nuorten Ääni -toimitus.

Hyvä paha media -opas on jaettu kaikkiin Suomen yläkouluihin 20 000 kappaleen painoksena. Sen voi ladata myös netistä.

tiistai 2. helmikuuta 2010

Kouluille


Nuorten Ääni -toimituksessa toteutetaan toiminnallista media- ja kansalaiskasvatusta, joka täyttää monia koulun opetussuunnitelman tavoitteita: viestintä- ja mediataitoja, osallistuvaa kansalaisuutta, äidinkieltä, yhteiskuntaoppia ja kuvataidetta. Monet koulut ovatkin antaneet oppilailleen mahdollisuuden suorittaa osan opinnoistaan osallistumalla Nuorten Ääni -toimitukseen.
Toimintamme on säännöllistä ja edellyttää jäseniltä sitoutumista. Toimitustyössä tapahtuva oppiminen on yhteistoiminnallista: kaikki päätökset tehdään yhdessä, niistä keskustellaan yhdessä ja nuoret ottavat itse vastuun suunnitelmiensa toteuttamisesta – ja toisistaan. Toimituksen kokouksissa opitaan kokous- ja esiintymistaitoja, argumentointia, erilaisten mielipiteiden huomioonottamista ja kärsivällisyyttä. Toimitustyön ohessa järjestetään säännöllistä ammattilaisten vetämää koulutusta, joka valmentaa sekä median tuottamiseen että yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Toimitustyössä oppii paljon myös muusta kuin toimittamisesta. Nuoret ovat joutuneet perehtymään yksityiskohtaisesti muun muassa nuorten mielenterveys-ongelmiin, kaupungin poliittiseen järjestelmään, Yleisradion ohjelmapolitiikkaan, perustuloon ja maahanmuuttaja-bussikuskin elämään. Samalla on haastateltu päättäjiä ja asiantuntijoita opetusministeristä Yleisradion toimitusjohtajaan.
Teemme mielellämme yhteistyötä koulujen kanssa ja autamme opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa.

(PDF 2,5 Mt)

maanantai 1. helmikuuta 2010

Arkisto: Helsingin Sanomat, Seura ja Suomen Kuvalehti

Nuorten Ääni -toimituksen artikkelit Helsingin Sanomissa, Seurassa ja Suomen Kuvalehdessä

2016

Aikuiset vähättelevät sateenkaarinuorten kokemuksia – ”Olen joutunut tulemaan kaapista kahdesti"
HS Kaupunki 30.6.2016
Selja Tolonen
Tuuli Hiidensalo
HS Talous 12.6.2016
Tuomas Rutanen 
Lue lisää..

Rasimi ja humalaiset pelottavat nuoria
HS Kaupunki 3.6.2016
Ville Nordström
Lue lisää...

Vapaaehtoistyö voi vielä pelastaa kesätyöttömän
HS Kaupunki 28.5.2016
Iiris Laisi
Lue lisää...

Lähi-Itätutkijat: Israelin ja Palestiinan konfliktin uutisointi on yksipuolista
HS Kulttuuri 29.4.2016
Iiris Laisi
Lue lisää...

Koululaiset hiillostivat ministereitä
HS Kotimaa 16.4.2016
Teksti: Emma Pyykkönen, kuvat: Jonna Oskarsson
Video: Aleksei Myller, Jonna Oskarsson, Emma Pyykkönen, Taru Rutanen
Lue lisää...

Nuoruus keskellä rakennustyömaata
HS Kaupunki 16.2.2016
Saga Tanner
Lue lisää...

Ulkoluku koulussa voi jäädä historiaan
HS Kaupunki 5.2.2016
Taru Rutanen
Henri Salomaa
Lue lisää...

Sosiaalisen median tutkija: "Käsityksemme yksityisyydestä tulee muuttumaan"
HS Kaupunki 11.1.2016
Eden Gebra
Lue lisää...

Näin nopeasti kaikki sinusta paljastuu hakkerille (video)
HSTV 8.1.2016
Eden Gebra, Taru Rutanen ja Marja Kuikka
Lue lisää...


Tietoturvaa ei juuri opeteta
HS Kaupunki 8.1.2016
Anna Kristiina El-Khoury
Lue lisää..

Psykoosilääkkeistä rajut haittavaikutukset 
HS Kaupunki 7.1.2016
Nadja Fasolah
Lue lisää..

2015

Nuoret: Äänemme ei kanna kauas Helsingissä
HS Kaupunki 12.11.2015
Eetu Vienonen
Lue lisää..

Onko citykanien tappaminen oikea ratkaisu? 
HS Kaupunki 16.10.2015 
Selja Tolonen 
Lue Lisää...

Kehuimme tuntemattomia kaduilla
HS Kaupunki 20.6.2015
Taru Rutanen
Iris Kareoja
Lue lisää...

Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet
HS Kaupunki 16.6.2015
Aleksanteri Lindh
Anna El-khoury
Lue lisää...

Mitä tapahtui laudaturien jälkeen?
Kaupunki 18.5.2015
Matilda Byholm
Lue lisää...

Miksi koulussa saa pitää pipoa?
HS Kaupunki 26.4.2015
Essi Turunen
Lue lisää...

Pitäisikö 16-vuotiaan saada äänestää?
HS Kotimaa 9.4.2015
Minka Nordström

Miltä tuntuu äänestää ensimmäistä kertaa?
Kotimaa 9.4.2015
Meri Luukkanen, Minka Nordström, Santtu Kauppila, Akseli Nurminen ja Nadja Fasolah
Lue lisää...

2014

Opiskelijakortti vetää jäseneksi
Kommentti, Verna Virkkunen
Liiton pitäisi tiedottaa enemmän
HS Kaupunki, 30.12.2014
Eden Gebra, Verna Virkkunen

Voisiko Helsinki tarjota kouluissa vain vegaanista kasvisruokaa?
HS, 27.12.2014
Santtu Kauppila, Anna El-khoury

Kiitos vaan improbaturista, Pierre!
HS 22.11.2014
Oona Kujala, Matilda Byholm


Pummijahti
Seura 18/2014
Matilda Byholm, Tuomas Rutanen, Tuukka Tuomasjukka, Saana Volanen

Arvoisa hallitus, onko Facebook-tilini enää turvassa?
HS 29.3.2014
Matilda Byholm, Somaya Lehtinen
Lue lisää Nuorten parlamentti -tapahtumasta...

2013
Suomenkuvalehti.fi, 8.6.2013
Nuutti Sinisalo

Suomenkuvalehti.fi, 20.5.2013
Nuutti Sinisalo, Jimi Holmberg, Eveliina Ilola ja Eden Gebra

HS Kotimaa, 19.5.2013
Henri Miettinen

HS Kaupunki, 5.5.2013
Tarmo Ylhävuori

HS Kaupunki, 5.5.2013
Tarmo Ylhävuori

HS Kaupunki, 22.4.2013
Marja Kuikka ja Tuukka Tuomasjukka

HS Kotimaa, 24.3.2013
Heta Lampinen

HS Kaupunki, 14.2.2013
Eveliina Ilola

2012

HS.fi / NÄTit kysyy -blogi / 12.12.2012 / Jimi Holmber ja Kirke Oranen
HS Kotimaa / 9.12.2012 / Alma Smolander
HS Kotimaa / 29.11.2012 / Kerttu Rantala
HS.fi / NÄTit kysyy -blogi / 28.11.2012 / Alma Zanella ja Kerttu Rantala
HS.fi / NÄTit kysyy -blogi / 12.11.2012 / Verna Virkkunen ja Sanni Halttunen
Suomen Kuvalehti.fi / 27.9.2012 / Emilia Ahopelto, Nuutti Sinisalo, Robert Sundman
HS Kotimaa / 28.5.2012 / Eden Gebra ja Alma Smolander
HS Kotimaa / 21.5.2012 / Senja Rajalin ja Helmi Rantala
HS TEEMA / 15.5.2012 / Anniina Rintala
HS Kaupunki 3.5.2012 / Anni Petäjä ja Verna Virkkunen
HS Kaupunki 1.5.2012 / Reeta Niemonen, Paula Karhunen
HS Kotimaa 24.3.2012 / Helmi Rantala, Maija Koivistoinen

2011
HS Kaupunki 5.12.2011/ Heta Lampinen
HS Kotimaa 5.11.2011/ Helmi Rantala
HS Kulttuuri 26.10.2011 / Anniina Rintala
HS Kaupunki 6.6.2011 / Silja Uusikangas
HS Kaupunki 4.6.2011 / Maija Koivistoinen, Nadja Fasolah
HS Kaupunki 28.5.2011 / Paula Karhunen
HS Kaupunki 25.5.2011 / Daniela Hassinen
HS Kaupunki 18.5.2011 / Maija Koivistoinen
HS Kaupunki 11.5.2011 / Elias Tuomaala
HS Kaupunki 4.5.2011 / Ilmari Huhtala
HS Kaupunki 26.4.2011 / Kaisla Kareoja
Suomen Kuvalehti 18.3.2011 / Silja Uusikangas
HS Kaupunki 27.1.2011 / Robert Sundman

2010

HS Talous 8.12.2010
Omar Fasolah
HS Kaupunki 3.11.2010
Robert Sundman
HS Kaupunki 3.11.2010
Nea-Maria Törmänen
HS Talous 3.6.2010
Paula Minkkinen
Kuvaaja: Lassi Häkkinen
HS Kaupunki 30.5.2010
Melissa Heikkilä
Kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kotimaa 17.4.2010
Robert Sundman ja Anna Sojunen
kuvaaja: Ina Mikkola
HS.fi 16.4.2010
Robert Sundman ja Anna Sojunen
kuvaaja: Lassi Häkkinen
HS Kaupunki 29.3.2010
Robert Sundman ja Joonatan Malinen
HS Kotimaa 19.3.2010
Ville Eklund
Ina Mikkola
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kaupunki 19.2.2010
Melissa Heikkilä
kuvaaja: Lassi Häkkinen
HS Koti 17.1.2010
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

2009

HS Kaupunki 2.12.2009
Daniela Hassinen
kuvaaja: Ina Mikkola
HS Kaupunki 4.10.2009
Leena Kuusisto
HS Kaupunki 6.6.2009
Lassi Häkkinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kotimaa 20.11.2009
Lassi Häkkinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kotimaa 19.11.2009
Heta Lampinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kotimaa 18.11.2009
Taru Tiililä
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kotimaa 17.11.2009
Laura Pakarinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kotimaa 16.11.2009
Matilda Jokinen
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kaupunki 12.6.2009
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kaupunki 26.5.2009
Leena Kuusisto
Kommentti apulaiskaupunginjohtajien nettiopetusta käsittelevään uutiseen
HS Kaupunki 5.2009
Suzanna Huhtala
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Teema 1/2009
Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kaupunki 7.3.2009
Ina Mikkola
kuvaaja: Ina Mikkola
HS Kaupunki 2.3.2009
Ina Mikkola
kuvaaja: Ina Mikkola
HS Kaupunki 1.3.2009
Paula Puranen
HS Kaupunki 23.2.2009 Robert Sundman
HS Sunnuntai 15.2.2009 Roosa Murto
kuvaaja: Tuomas Sarparanta

2008
HS Kaupunki 21.12.2008
Ina Mikkola, Michelle Orenius
kuvaaja: Ina Mikkola
HS Kaupunki 6.12.2008
Jalmari Sarla
kuvaaja: Tuomas Sarparanta
HS Kaupunki 19.11.2008
Roosa Murto
Kommentti juttuun "Helsingin lukiot joutuvat luopumaan viikon syyslomasta"
HS Kaupunki 16.11.2008
Roosa Murto
HS Kaupunki 16.6.2008
Mia Mäkipää
kuvaaja: Ina Mikkola
HS Nimiä tänään 15.6.2008
Lassi Häkkinen
kuvaaja: Ina Mikkola
Anna Takala
HS Kaupunki 31.5.2008
Roosa Murto
Roosa Murto
HS kaupunki 8.2.2008
Marjukka Muurman
HS Kaupunki 7.2.2008
Veera Nikkilä, Mia Mäkipää
kuvaaja: Ina Mikkola
Paula Minkkinen

2007

HS Kaupunki 18.1.2007
Eero Heinonen, Paula Minkkinen
HS Kaupunki 7.12.2007
Ina Mikkola
Roosa Murto, Simo Raittila
HS Kaupunki 5.10.2007
Ina Mikkola
kuvaaja: Ina Mikkola
HS Kulttuuri 23.5.2007
Jalmari Sarla
HS Kotimaa 26.3.2007
Anssi Niemi
HS Kaupunki 16.1.2007
Simo Raittila

2006

HS Kaupunki 7.12.2006
Tuuli Oikarinen

Lukiosta isäksi


”Sanotaan, että nuoruus on elämän parasta aikaa, mutta minusta isyys on paras tapa viettää se paras aika,” toteaa Jussi Kalliokoski, 20-vuotias isä. Kesäkuussa hän seisoi lukion juhlasalissa ylioppilaslakki päässään, elokuussa synnytyssairaalassa vastasyntynyt tytär sylissään. Elämä kolmikuukautisen Milman ehdoilla on unenpuutteesta huolimatta onnellisempaa kuin koskaan ennen.

Nuorten Ääni -toimituksen Roosa Murron toimittamassa jutussa Jussi pohtii onnellisuutta, kypsyyttä ja vanhemmuutta ylipäätään. Insertti esitettiin Ylen A-studiossa 4.11.2009.

Voit katsoa jutun arkistosta!