torstai 3. syyskuuta 2015

Mitä tapahtui laudaturien jälkeen?

Yli viiden ällän ylioppilastodistukset ovat lisääntyneet vuoden 2006 reaalikokeen uudistuksen myötä. Laudatureista on apua korkeakouluun hakiessa, mutta onko niistä hyötyä sen jälkeen?

Neljä eri vuosikymmenillä kirjoittanutta monen ällän ylioppilasta vastaa.

Lue juttu netistä

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

"Olen itse jo vuoden opiskellut painotetulla luokalla. Luokallani on 5 poikaa ja 19 tyttöä. Tämä tieto on pyörinyt jo vuoden edessäni, mutta vasta nyt kiinnitin siihen huomiota. Alkoi kiinnostaa, mistä syistä poikia/tyttöjä on joissain painotetuissa opetuksissa paljon ja joissakin vähän."

Aleksanteri Lindh selvitti Anna El-khouryn kanssa painotetun perusopetuksen sukupuolijakaumaa. Juttu julkaisiin Helsingin Sanomissa 16.6.2015 (Kaupunki, s. A20).


Lue juttu netissä: Kouluissa on yhä tyttöjen ja poikien aineet

Ilmaisu- ja kuvataideluokalle päässyt Tinja Kajander on aina kokenut kuvataiteen tärkeänä. Hän arvelee, että luokalle hakisi myös samoista asioista kiinnostuneitnuoria. Kuva: Anna El-khoury

Ilmaisu- ja kuvataideoppilaat koristelevat uutta oppilaskunnan huonetta Tehtaanpuiston yläasteen koulussa. Kuva: Verna Virkkunen


maanantai 27. huhtikuuta 2015

Miksi koulussa saa pitää pipoa?

Kevät on tullut, mutta pipo pysyy monen koululaisen päässä – sisälläkin. Useimmissa kouluissa päähinettä ei suvaita, mutta Vartiokylän yläasteella hatun pitäminen on sallittua käytävillä.

"Tein jutun, koska minua kiinnosti rehtorin mielipide vanhaa ja kiistanalaista sääntöä kohtaan", Essi Turunen kertoo.

Milot Kastratin, 14, mielestä päähinettä tulisi saada käyttää koulussa, sillä se ei aiheuta mitään ongelmaa. Itse hän käyttää sitä "bad hair day":n takia. 
Kuva: Santtu Kauppila
Lue juttu netistä: Miksi koulussa saa pitää pipoa?

torstai 9. huhtikuuta 2015

Millä perusteella minun tulisi äänestää?


Juttukokonaisuus ensikertalaisen vaaleista julkaistiin Helsingin Sanomissa 9.4.2015.

"Odotan äänestämistä innoissani." 18-vuotiaan Linnea Kukkosen mielestä vaikuttaminen on tärkeää, vaikka yhdellä äänellä olisikin vain vähän merkitystä. Mutta millä perusteella oma ehdokas pitäisi valita? Kukkonen saa neuvoja kolmelta äänestämisen asiantuntijalta.

"Sen perusteella, mikä on sinulle yhteiskunnassa tärkeää", neuvoo 60 vuotta äänestänyt Margaretha Starck. Myös tietokirjailija Tommi Uschanov ja kansanedustaja Silvia Modig (vas) kannustavat tekemään valinnan puolueen ja ehdokkaan arvojen perusteella. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.

Politiikkaa pidetään usein nuorille vaikeana. Ensiäänestäjä Kukkonen pitää hankalana erityisesti talouspolitiikkaa. Samaa mieltä on myös äänestämisen veteraani Starck. Kansanedustaja Modig muistuttaa, että politiikka todella on vaikeaa, mutta vikaa on myös poliitikkojen tavassa puhua.

"Sanoin ennen viime vaaleja, että jos rupean joskus puhumaan poliittista jargoniaa, niin tulkaa potkaisemaan sääreen."

Lue netissä:
Katso videot: 
Santtu Kauppila

torstai 12. helmikuuta 2015

Miten sosiaalinen media vaikuttaa meihin?



Suurin osa meistä nuorista käyttää sosiaalista mediaa – eikä vain käytä, vaan todellakin on siellä. Sen vuoksi yhteydenpito siirtyy someen yhä enemmän. Koulussa ja harrastusporukoissa on omia Facebook-ryhmiä, ja useita tapahtumainfoja ilmestyy vain sosiaaliseen mediaan.

Kaikki nuoret eivät kuitenkaan koe sosiaalisen median käyttöä tarpeelliseksi. Ystäviin saa pidettyä yhteyttä ilmankin, eikä silloin tule vietettyä aikaa vain ruutua tuijottaen. Millaisia ajatuksia sosiaalinen media herättää niissä, jotka ovat pysyneet sen ulkopuolla? Entä onko viisi tuntia päivässä sopiva määrä "sometusta" alakoululaiselle? Tiesitkö sinä, että suositun WhatsApp -pikaviestipalvelun ikäraja on 16-vuotta?

Muun muassa näihin kysymyksiin Nuorten Ääni -toimitus haki vastauksia syksyn aikana. Some-aiheiset jutut voi lukea ja katsoa Ylen nettisivuilta:
Katso myös aiemmat juttumme:


Henri Salomaa

maanantai 26. tammikuuta 2015

Riittääkö pelkkä opiskelu?

"Olisiko järkevää aloittaa työkokemuksen hankkiminen jo opiskelujen ohella?" kysyy Henri blogitekstissään.

"Kyllä, mutta kokemusta ei välttämättä tarvitse hankkia työllä. Esimerkiksi harrastusten kautta vapaa-ajalla voi hankkia vastuutehtäviä, ja pelkästään koulussa voi saada kokemusta erilaisista projekteista."

Lue lisää Megafonista!

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Megafoni heräsi vuoteen 2015

Uusi vuosi käynnistyi Megafonissakin, ja vuoden ensimmäisessä blogissa käsitellään Suomen ja Japanin käytöskulttuurieroja.

Aleksei kävi syksyllä Japanissa ja matka sai hänet pohtimaan, vaativatko kohteliaisuus ja kunnioitus hierarkiaa. Vaikka Aleksei oppi reissullaan kumartamaan vähän väliä, Suomeen vastaava tapa ei hänen mielestään istuisi.

"Suomessa tällaisiin kunnianosoituksiin ei olla totuttu. Esimerkiksi opettajia kutsutaan etunimellä tai opeksi, mikä poikkeaa Japanin lisäksi myös monista länsimaista. Suomessa on totuttu, että kaikki ovat samanarvoisia."

Lue lisää Megafonista